Arkikahvila — Kun ero tulee

Tulostettu opas · arkikahvila.fi/ero · Tarkistettu 7/2026 — yleisohje, ei oikeudellista neuvontaa.

Kun ero tulee — mitä tehdä ja missä järjestyksessä

Ero on harvoin vain tunneasia — se on myös sarja käytännön ja juridisia toimia, jotka kannattaa hoitaa oikeassa järjestyksessä. Hyvä uutinen: avioeroa ei tarvitse perustella, eikä puolisosi voi estää sitä, ja tärkeimmät asiat — lasten järjestelyt ja pienituloisen oikeusapu — saa hoidettua maksutta. Tämä sivu käy läpi, miten ero etenee, mitkä asiat pitää hoitaa rinnakkain (ero itse, lapset ja omaisuus) ja mistä saat apua joka vaiheessa.

Jos erosi taustalla on väkivalta tai sen uhka, turvallisuus menee kaiken muun edelle. Et joudu selvittämään papereita tai sopimaan mitään väkivaltaisen kumppanin kanssa ennen kuin olet turvassa. Turvakoti on maksuton ja auki ympäri vuorokauden, etkä tarvitse lähetettä. Apua ja lähin turvakoti: Nollalinja 080 005 005 (maksuton, nimetön, 24/7). Välittömässä vaarassa soita 112. Lue lisää alta kohdasta "Jos taustalla on väkivalta".

Lasten asioista sovitaan maksutta lastenvalvojan luona — huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus. Vahvistettu sopimus on yhtä pätevä kuin tuomioistuimen päätös. Jos tulosi ovat pienet, saat eroon oikeusapua. Sinun ei tarvitse selvittää kaikkea kerralla: hoida asiat kolmella raiteella — ero, lapset ja omaisuus — yksi vaihe kerrallaan.

Näin etenet

1
Kun päätös erosta on tehty
- Jos taustalla on väkivalta tai sen uhka, hoida ensin turvallisuus (ks. kohta yllä) — muut vaiheet vasta sen jälkeen
- Harkitkaa perheasioiden sovittelua — maksuton apu hyvinvointialueelta sekä ihmissuhdepuolelle että käytännön sopimiseen
- Sopikaa lasten asioista lastenvalvojan luona (huolto, asuminen, tapaaminen, elatus)
- Miettikää asuminen: kumpi jää yhteiseen kotiin ja mihin toinen muuttaa
2
Avioerohakemus käräjäoikeuteen (vaihe 1)
- Hakemuksen voi tehdä yksin tai yhdessä — 6 kuukauden harkinta-aika alkaa
- Jos olette asuneet erillään keskeytyksettä yli 2 vuotta, harkinta-aikaa ei tarvita
3
Harkinta-aikana
- Omaisuuden ositus voidaan tehdä heti — ei tarvitse odottaa eron vahvistumista
- Hae tukien tarkistus: asumistuki, lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja elatustuki
- Ilmoita uusi osoite ja päivitä tietosi Kelaan, pankkiin ja vakuutuksiin
4
Vaihe 2: kun harkinta-aikaa on kulunut 6 kk
- Tee toisen vaiheen hakemus — käräjäoikeus tuomitsee avioeron
- Tee se viimeistään 12 kk kuluessa vaiheesta 1 — muuten koko prosessi raukeaa ja ero pitää hakea alusta
5
Eron jälkeen
- Varmista että osituskirja on tehty kirjallisena — muuten avio-oikeus jää voimaan
- Päivitä tiedot: pankki, vakuutukset, verottaja, Kela

Jos taustalla on väkivalta — turvakoti ja apu

Jos suhteessa on ollut väkivaltaa tai sen uhkaa — fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista tai vainoa — turvallisuus tulee ennen kaikkea muuta. Väkivalta ei ole koskaan kokijan syy, ja vastuu on aina tekijällä. Väkivalta ei yleensä lopu itsestään, vaan sillä on taipumus jatkua ja pahentua, joten apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain.

Turvakoti

Turvakoti tarjoaa suojan ja kriisiavun, kun kotiin ei ole turvallista jäädä. Se on maksuton, auki ympäri vuorokauden, etkä tarvitse lähetettä — voit tulla oma-aloitteisesti, tarvittaessa nimettömänä, mihin kellonaikaan tahansa ja asuinpaikastasi riippumatta. Turvakoti on tarkoitettu kaikille: naisille, miehille ja muunsukupuolisille, yksin tai lasten kanssa. Henkilökunta auttaa myös käytännön asioissa, kuten uuden asunnon, lähestymiskiellon ja rikosilmoituksen kanssa.

Soita Nollalinjaan 080 005 005 — maksuton, nimetön ja auki 24/7. Sieltä näkee lähimmän vapaan turvakodin ja neuvotaan, miten sinne pääsee. Voit myös soittaa suoraan turvakotiin.
Välittömässä vaarassa soita 112 — esimerkiksi jos joku yrittää murtautua asuntoosi.
Jos pääset lähtemään rauhassa, ota mukaan henkilöllisyystodistus, pankkitunnukset, lääkkeet ja tarpeelliset tavarat myös lapsille. Poista sijainnin jako puhelimestasi.
Älä kerro uutta osoitettasi väkivaltaiselle kumppanille — turvakodin osoite pidetään salassa.

Väkivaltatilanteessa et ole velvollinen sovittelemaan tai sopimaan asioita yhdessä väkivaltaisen kumppanin kanssa. Kerro turvallisuushuolesi lastenvalvojalle ja käräjäoikeudelle — tavallista perheasioiden sovittelua ei tehdä väkivaltatilanteissa. Lähestymiskieltoa voit hakea poliisilta tai käräjäoikeudelta.

Avioero: näin se etenee

Avioero haetaan käräjäoikeudesta, ja se myönnetään aina — eron syitä ei tutkita, eikä toinen puoliso voi estää sitä. Prosessi on kaksivaiheinen: ensin hakemus, joka aloittaa harkinta-ajan, ja harkinta-ajan jälkeen toinen hakemus, jolla ero vahvistetaan.

Vaihe 1: hakemus ja harkinta-aika

Hakemus jätetään jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeuteen — sähköisesti OmaTuomioistuin-palvelussa tai lomakkeella Suomi.fi-viestien kautta. Hakemuksen voi tehdä yksin tai yhdessä. Sen jättämisestä alkaa kuuden kuukauden harkinta-aika: jos haette yhdessä, se alkaa hakemuksen jättöpäivästä, ja jos haet yksin, siitä kun puolisosi saa hakemuksen tiedoksi. Vaiheen 1 käsittelymaksu on 240 euroa (2026).

Vaihe 2: eron vahvistaminen

Kun harkinta-aikaa on kulunut kuusi kuukautta, teette toisen vaiheen hakemuksen ja käräjäoikeus tuomitsee eron. Toinen hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut vaiheesta 1 — muuten prosessi raukeaa ja ero pitää hakea alusta. Vaiheen 2 maksu on 115 euroa. Jos olette asuneet erillään keskeytyksettä vähintään kaksi vuotta (esimerkiksi väestötietojärjestelmän mukaan), voitte hakea eron suoraan ilman harkinta-aikaa.

Harkinta-aikana olette yhä virallisesti naimisissa, mutta saat asua missä haluat. Jos molemmat haluatte jäädä yhteiseen kotiin, käräjäoikeus voi määrätä toisen muuttamaan pois. Jos ero riitautuu (lapsista tai yhteiselämän päättämisestä), asia menee istuntokäsittelyyn ja maksu on suurempi, kuten riita-asiassa — silloin kannattaa harkita lakimiestä, ja pienituloisena oikeusapua.

Avoero: mikä on toisin

Avoliiton päättäminen ei vaadi käräjäoikeutta eikä hakemusta — riittää että muutatte erilleen. Koska avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta, kumpikin pitää lähtökohtaisesti oman omaisuutensa, eikä sitä jaeta tasan kuten avioerossa.

Jos toinen on kuitenkin panostanut yhteiseen talouteen selvästi enemmän, hän voi hakea hyvitystä (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta). Tämä koskee avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Erimielisyyksissä omaisuuden erotteluun voi hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta.

Lasten asiat hoidetaan avoerossa täsmälleen samoin kuin avioerossa: huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus sovitaan lastenvalvojan luona. Lapsen oikeudet eivät riipu siitä, olivatko vanhemmat naimisissa.

Lapset: huolto, asuminen ja tapaaminen

Lapsen asioissa sovitaan neljästä asiasta: huolto (yhteishuolto vai yksinhuolto — huolto tarkoittaa oikeutta päättää lapsen asioista, ei sitä kumman luona lapsi asuu), asuminen (kumman luona lapsi virallisesti asuu; myös vuoroasuminen on mahdollista), tapaamisoikeus (miten ja milloin lapsi tapaa etävanhempaa) ja elatus.

Sopikaa lastenvalvojan luona — se on maksuton ja ensisijainen tapa. Lastenvalvoja toimii hyvinvointialueella. Hänen vahvistamansa sopimus on yhtä pätevä kuin tuomioistuimen päätös ja tarvittaessa täytäntöönpanokelpoinen.
Täytä vanhemmuussuunnitelma etukäteen — THL:n maksuton lomake (thl.fi) auttaa jäsentämään lapsen arjen, ruokailut, harrastukset ja yhteydenpidon ennen lastenvalvojan tapaamista. Se ei ole virallinen sopimus, mutta helpottaa sopimista.
Lähtökohtana on aina lapsen etu — ei vanhempien keskinäinen oikeudenmukaisuus. Miettikää, mikä järjestely on lapselle paras, ei kumpi "voittaa".
Jos ette pääse sopuun, apua saa perheasioiden sovittelusta ja käräjäoikeuden asiantuntija-avusteisesta sovittelusta (follo). Riita ratkaistaan käräjäoikeudessa vasta viimeisenä keinona.
Avioeron vaiheessa 2 käräjäoikeus ottaa lapsen huollon ja tapaamisen käsittelyyn oma-aloitteisesti, jos niistä ei ole sovittu.

Älä käytä lapsia neuvotteluvalttina tai kiristyskeinona toista vanhempaa vastaan. Se vahingoittaa lasta, kääntyy sinua itseäsi vastaan ja voi vaikuttaa myöhempiin ratkaisuihin. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, vaikka teidän välinne olisivat tulehtuneet.

Jos toinen vanhempi estää tapaamiset (vieraannuttaminen)

Tapaamisoikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Kumpikaan vanhempi ei saa yksipuolisesti päättää tapaamisista eikä estää sovittuja tapaamisia. Vuonna 2019 uudistettu laki velvoittaa molemmat vanhemmat myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen ja vaalimaan lapselle läheisiä ihmissuhteita — lapsen ja toisen vanhemman suhteen tahallinen vaikeuttaminen (vieraannuttaminen) katsotaan lapseen kohdistuvaksi henkiseksi väkivallaksi.

Vieraannuttaminen tarkoittaa käyttäytymistä, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman suhdetta: esimerkiksi tapaamisten toistuvaa estämistä tekosyillä, lapselle puhumista toisesta vanhemmasta kielteisesti tai lapsen asettamista valintatilanteisiin. Pahimmillaan suhde katkeaa kokonaan. Se koskettaa kumpaa tahansa vanhempaa sukupuolesta riippumatta.

Mitä voit tehdä

Varmista, että sinulla on vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisista — vain vahvistettu sopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Suullinen tai vahvistamaton järjestely ei riitä. Sopimus vahvistetaan lastenvalvojan luona.
Kirjaa kaikki ylös — jokainen estetty tapaaminen, päivämäärät, viestit ja tekosyyt. Dokumentaatio on ratkaisevaa, jos asia etenee käräjäoikeuteen.
Hae täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta — jos lähivanhempi ei noudata vahvistettua sopimusta, voit hakea sen täytäntöönpanoa lapsen tai omalta asuinpaikkakunnaltasi. Käräjäoikeus määrää yleensä ensin täytäntöönpanosovittelun; jos se ei auta, se voi velvoittaa sallimaan tapaamiset uhkasakon uhalla.
Nouto on viimesijainen keino — lapsi voidaan äärimmäisessä tapauksessa määrätä ulosottomiehen noudettavaksi, mutta vain erittäin painavista syistä lapsen edun vuoksi, eikä sitä tehdä vastoin vähintään 12-vuotiaan lapsen tahtoa.
Harkitse huolto- tai asumisjärjestelyn muuttamista — jos vieraannuttaminen on vakavaa, voit hakea käräjäoikeudelta muutosta. Vanhemman kyky tukea lapsen suhdetta toiseen vanhempaan on tuomioistuimelle painava peruste, ja käräjäoikeus voi pyytää hyvinvointialueelta olosuhdeselvityksen.

Pidä mielessä myös toinen puoli: lähivanhemmalla on oikeus olla luovuttamatta lasta, jos tapaaminen olisi lapselle vaarallinen — esimerkiksi jos etävanhempi on päihtynyt tai väkivaltainen. Silloin oikea tie ei ole tapaamisten estäminen omin päin, vaan sopimuksen muuttaminen ja tarvittaessa tuetut tai valvotut tapaamiset. Turvallisuushuoli ja vieraannuttaminen ovat eri asioita.

Apua saat maksutta oikeusaputoimistosta (pienituloisena valtion oikeusapu koko prosessiin) ja lastenvalvojalta. Erimielisyyksien selvittämiseen on tarjolla myös käräjäoikeuden asiantuntija-avusteinen sovittelu (follo).

Isät lasten asialla ry Tukea vieraannuttamistilanteisiin kaikille vanhemmille: chat, puhelin ja vertaisryhmät isatlastenasialla.fi

Apua eroon -chat Nimetön keskustelu vieraannuttamisesta eroauttamisen ammattilaisen kanssa apuaeroon.fi

Elatusapu ja elatustuki

Elatusapu on rahasumma, jonka se vanhempi, jonka luona lapsi ei pääasiassa asu, maksaa lapsen elatukseen. Sen määrä perustuu lapsen tarpeeseen ja kummankin vanhemman maksukykyyn. Elatusavusta sovitaan lastenvalvojan luona (joka vahvistaa sopimuksen) tai riitatilanteessa käräjäoikeudessa.

Elatustuki on Kelan maksama turva: jos elatusapua ei ole vahvistettu, sitä ei makseta, tai se on vahvistettu elatustukea pienemmäksi, Kela maksaa elatustukea 197,71 euroa kuukaudessa lasta kohden (2026). Hae sitä Kelasta OmaKelassa. Jos elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua, Kela voi maksaa elatustuen ja periä summan häneltä.

Omaisuuden ositus ja velat

Avioerossa omaisuus jaetaan osituksessa: puolisoiden avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan, ellei avioehto määrää toisin. Ositusperuste on se päivä, jona avioero tuli vireille — omaisuus arvioidaan tuon päivän tilanteen mukaan. Osituksen voi tehdä heti, kun ero on vireillä; sitä ei tarvitse odottaa eron vahvistumiseen asti.

Jos ette pääse osituksesta sopuun, käräjäoikeus voi määrätä puolueettoman pesänjakajan hoitamaan sen. Huomaa uusi määräaika: 1.6.2026 alkaen vaatimukset entisen puolison omaisuuteen on esitettävä kymmenen vuoden kuluessa. Tehkää ositus aina kirjallisena osituskirjana — jos ositusta ei tehdä, entisellä puolisolla säilyy avio-oikeus, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi myöhemmin kuoleman sattuessa.

Yhteisistä veloista molemmat vastaavat velkojalle myös eron jälkeen. Osituksessa voitte sopia keskenänne, kumpi kantaa minkä velan, mutta se ei vapauta velkojan vaatimuksista — pankki voi yhä periä koko yhteisen lainan kummalta tahansa. Jos velat ovat ongelma, katso ulosoton UKK-sivu ja Rahaa kun on tiukkaa -opas.

Tuet eron jälkeen

Erosta seuraa usein tulojen romahdus, kun yhden talouden kulut jäävät yhden harteille. Tarkista tukesi heti — moni näistä pitää hakea itse eikä tule automaattisesti:

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus — 73,30 €/kk lasta kohden (2026). Saat sen, vaikka teillä olisi yhteishuolto, kunhan asutte erillään. Hae Kelasta.
Elatustuki — 197,71 €/kk lasta kohden, jos elatusapua ei makseta tai vahvisteta (ks. edellinen osio).
Asumistuki — taloutesi muuttui, joten hae tuki uudelleen tai tarkistus. Yhden aikuisen talous voi olla oikeutettu, vaikka pariskuntana ei ollut.
Toimeentulotuki — jos tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin, hae Kelasta viimesijaisena tukena.

Tarkista kaikki tukesiNimetön kysely · 2 min · vastauksia ei tallenneta

Aloita kysely →

Jos rahat ovat muutenkin tiukilla, Rahaa kun on tiukkaa -opas käy läpi laillisia keinoja, ja akuutissa hädässä Hätäapu-sivu auttaa heti.

Mistä saat apua

Maksutonta apua on tarjolla enemmän kuin moni tietää. Perheasioiden sovittelu (hyvinvointialueen sosiaalitoimi) auttaa sekä ihmissuhteiden että käytännön asioiden selvittämisessä. Lastenvalvoja vahvistaa lapsia koskevat sopimukset maksutta. Oikeusaputoimisto antaa maksuttoman alkuneuvonnan, ja pienituloisena voit saada valtion oikeusapua koko prosessiin. Talous- ja velkaneuvonta auttaa, jos taloudessa on ongelmia.

Käytännön kirjeitä varten kirjepohjat-sivulta löytyy valmiita pohjia esimerkiksi osoitteenmuutoksiin ja sopimusten päättämiseen.

Apua eroon Nimetön chat ja koko maan eroauttamisen yhteystiedot yhdessä paikassa. Myös ruotsiksi apuaeroon.fi

Ensi- ja turvakotien liitto Ero lapsiperheessä, Vanhemman neuvo -vertaisryhmät, turvakodit ensijaturvakotienliitto.fi

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta Vanhemman neuvo -vertaisryhmät ja lasten eroryhmät suomenkasper.fi

Miessakit ry – Erosta Elossa Valtakunnallinen tuki miehille eron käsittelyyn ja siitä selviämiseen miessakit.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Neuvontaa ja vertaistukea yhden vanhemman perheille yvpl.fi

Isät lasten asialla Vertaistukea etävanhemmille, mm. vieraannuttamis- ja tapaamiskysymyksissä isatlastenasialla.fi

MIELI ry – Kriisipuhelin Keskusteluapua kriisiin: 09 2525 0111 09 2525 0111

Mielenterveystalo – Erokriisin omahoito Maksuton omahoito-ohjelma eron aiheuttamaan kriisiin mielenterveystalo.fi

Tärkeät yhteystiedot koottuna

Nollalinja Väkivalta tai sen uhka — maksuton ja nimetön, 24/7. Neuvoo myös lähimpään turvakotiin 080 005 005

Hätänumero Välitön vaara 112

Oma hyvinvointialueesi Lastenvalvoja ja perheasioiden sovittelu — maksuton hae verkosta: [alueesi nimi] + lastenvalvoja

Käräjäoikeus / OmaTuomioistuin Avioerohakemus sähköisesti tai lomakkeella oikeus.fi

Suomi.fi – Ero-opas Virallinen vaiheittainen opas: avioero, avoero, lasten asiat ja omaisuus suomi.fi/oppaat/ero

Vanhemmuussuunnitelma (THL) Tulosta ja täytä ennen lastenvalvojan tapaamista thl.fi

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) Muuttoilmoitus ja sukunimen palautus eron jälkeen dvv.fi

Oikeusaputoimistot Maksuton alkuneuvonta, pienituloiselle valtion oikeusapu oikeus.fi

Kela Elatustuki, lapsilisän yksinhuoltajakorotus, asumistuki — OmaKela kela.fi

Talous- ja velkaneuvonta Maksuton apu, jos velat tai talous ovat solmussa oikeus.fi

Huomasitko virheen tai puuttuuko jotain?

Kerro nimettömästi, jos huomasit sivulla virheen tai jotain puuttuu. Käytännöt, maksut ja määräajat voivat muuttua — tarkistamme jokaisen ilmoituksen ja korjaamme sivun. Viestiä ei julkaista, eikä lähettäjästä tallenneta tietoja.

Tämä on yleisohje, ei oikeudellista neuvontaa. Eron yksityiskohdat — erityisesti omaisuuden ositus, velat ja lasten asiat — voivat olla monimutkaisia ja vaihdella tapauksen mukaan. Tarkista oma tilanteesi oikeusaputoimistosta, lastenvalvojalta tai perheasioiden sovittelusta. Maksuja ja euromääriä koskevat tiedot ovat vuodelta 2026. Jos taustalla on väkivalta: Nollalinja 080 005 005 (maksuton, 24/7) ja turvakodit auttavat, välittömässä vaarassa soita 112. Muuta maksutonta apua: oikeusaputoimistot (oikeus.fi), hyvinvointialueesi lastenvalvoja ja perheasioiden sovittelu sekä talous- ja velkaneuvonta. Mitään lukemaasi ei tallenneta.