Taulukkomaksut — mistä ne tulevat ja milloin ne loppuvat

Mikä taulukkomaksu on? Se on valtiolle menevä ulosottomaksu, joka peritään velkakohtaisesti jokaisesta kertyneestä suorituksesta. Se ei mene velkojalle eikä ulosottomiehelle, vaan valtiolle ulosoton kulujen kattamiseen. Maksu nousee portaittain suorituksen koon mukaan: 2,50 € (suoritus enintään 14 €), 5 € (14–27 €), 7 € (27–67 €), 12 € (67–165 €), 27 € (165–335 €), 56 € (335–670 €), 84 € (670–1 680 €), 134 € (1 680–8 400 €) ja enimmillään 210 € (suoritus yli 8 400 €). Taulukkomaksua ei peritä lainkaan sakon eikä elatusavun ulosotossa, eikä jos sinulle on myönnetty asiassa oikeusapua.

Missä vaiheessa taulukkomaksut loppuvat? Kun sinulta on peritty toistuvaistulon ulosmittauksessa (palkka, eläke tai vastaava — myös sitä korvaavassa maksusuunnitelmassa) taulukkomaksuja edeltäneen kahden vuoden aikana yhteensä vähintään 18 kuukaudelta, taulukkomaksun perintä loppuu. Jos ulosmittaus katkeaa ja alkaa uudestaan alle vuoden kuluessa, maksua ei peritä uudessakaan asiassa. Tämä on suoraan laissa (laki ulosottomaksuista 5 §) — ei harkinnanvarainen etu.

Pitääkö vapaaehtoisessa lyhennyksessä aina maksaa taulukkomaksut? Kyllä. Vapautus koskee vain toistuvaistulon ulosmittausta. Vapaaehtoisista lisäsuorituksista, koko velan kertamaksusta ja veronpalautuksen ulosmittauksesta taulukkomaksu peritään aina — myös 18 kuukauden jälkeen. Se peritään myös silloin, kun maksat ulosotossa olevaa velkaa suoraan velkojalle.

Mielestäni taulukkomaksuja on peritty väärin — mitä teen? Sama polku kuin muissakin virheissä: 1) pyydä ulosottomieheltä selvitys ja itseoikaisu, 2) jos oikaisua ei tule, tee ulosottovalitus käräjäoikeuteen kolmen viikon kuluessa. Tarkempi ohje on Ulosotto-oppaan kohdassa "Jos olet tyytymätön ulosottomieheesi".

Perintäkulut, korot ja velan sisältö

Täytyykö perintäkulut ja korot maksaa, vai riittääkö alkuperäinen pääoma? Lain mukaan vastaat pääoman lisäksi viivästyskorosta ja kohtuullisista perintäkuluista, joten pelkkä pääoma ei pääsääntöisesti riitä. Kuluttajavelan perintäkuluille on kuitenkin laissa tiukat rajat: maksumuistutus enintään 5 € (enintään kaksi kappaletta, vähintään 14 päivän välein), maksuvaatimus enintään 14 €, 24 € tai 50 € sen mukaan, onko velan pääoma enintään 100 €, enintään 1 000 € vai sitä suurempi, ja kokonaiskuluille on katto: 60 €, 120 € tai 210 € samoin pääoman mukaan. Suoraan ulosottokelpoisen saatavan, kuten terveyskeskusmaksun, perintäkulut ovat yhteensä enintään 51 €. Kulut sisältävät arvonlisäveron.

Laki sanoo, että velallinen vastaa vain velkojalle aiheutuneista kuluista — miten tämän voi todentaa? Sinulla on lakiin kirjattu oikeus (perintälaki 4 a §) saada velkojalta tai perintätoimistolta pyynnöstä maksutta kerran vuodessa ajantasainen erittely velkatilanteestasi: pääoma, korot ja kulut perusteineen. Pyydä erittely kirjallisesti, vertaa kuluja yllä oleviin enimmäismääriin ja reklamoi ylitykset. Perintätoimistoja valvovat aluehallintovirasto ja kuluttaja-asiamies — niille voi tehdä ilmoituksen, eikä lainvastaisia kuluja tarvitse maksaa.

Mielestäni koko perintä on aiheeton — mitä voin tehdä? Riitauta saatava heti kirjallisesti velkojalle ja perintätoimistolle: kerro, miksi kiistät (maksettu jo, summa väärä, tilausta ei ole, saatava vanhentunut). Kiistetyn saatavan vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa — velkojan on vietävä asia käräjäoikeuteen, jos hän on eri mieltä. Säilytä kuitit ja viestit. Jos saat haasteen, vastaa siihen ehdottomasti (ks. kohta Haaste ja oikeudenkäynti).

Olen velkaa konkurssin tehneelle yritykselle — pitääkö minun maksaa? Kyllä. Yrityksen konkurssi ei poista sinun velkaasi: saatava sinulta on konkurssipesän omaisuutta, ja pesänhoitaja perii sen tai myy saatavan eteenpäin. Varmista ennen maksamista kirjallisesti, kenellä on oikeus ottaa maksu vastaan — älä maksa vanhalle tilille, ennen kuin maksunsaaja on selvä. Oikealle taholle maksettu suoritus vapauttaa velasta.

Periytyvätkö velat?

Poikkeukset liittyvät kuolinpesän hoitamiseen, eivät perimiseen: osakas voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, jos perunkirjoitus laiminlyödään (määräaika kolme kuukautta kuolemasta), perukirjassa annetaan tahallaan vääriä tietoja tai omaisuutta salataan, tai pesän varoja jaetaan ennen velkojen maksamista. Ylivelkaisessakin pesässä riittää siis, että perunkirjoitus hoidetaan ajallaan ja rehellisesti — velkoja ei tarvitse pelätä.

Puoliso ei vastaa toisen veloista myöskään avioliiton aikana — kumpikin vastaa omistaan. Yhteisvastuu koskee vain yhteistä velkaa: jos asuntolaina on otettu yhdessä, molemmat vastaavat siitä kokonaan, ja toisen kuollessa vastuu jää eloon jääneelle yhteisvelalliselle.

Muista myös: velka lakkaa lopullisesti, kun ulosottoperusteen määräaika (15 vuotta, tai 20 vuotta jos velkojana on yksityishenkilö tai velka perustuu vankeustuomioon johtaneeseen rikokseen) kuluu umpeen. Sen jälkeen velkaa ei voi periä keneltäkään — ei myöskään kuolinpesältä.

Haaste ja oikeudenkäynti

Jos velka on mielestäsi oikein, voit myöntää vaatimuksen — mutta tarkista silti korot ja kulut. Jos velka tai osa siitä on väärin, kiistä ja kerro perusteet: pelkkä "vastustan" ei riitä, vaan tarvitaan syy (maksettu jo, määrä väärä, sopimusta ei ole, saatava vanhentunut).

Voiko ulosottomies auttaa vastaamisessa? Ei — haaste on tuomioistuimen asia, ja ulosottomies on puolueeton täytäntöönpanija. Maksutonta apua saat sen sijaan oikeusaputoimistosta (pienituloiselle maksutonta) ja talous- ja velkaneuvonnasta, joka auttaa myös arvioimaan, onko velka ylipäätään oikein. Käräjäoikeuden kanslia neuvoo menettelyssä, ei asian sisällössä.

Sain haasteen velasta, joka on mielestäni jo ulosotossa — kuinka toimin? Samasta velasta ei voi olla kahta tuomiota. Tarkista ensin ulosoton sähköisestä asioinnista, mikä velka ulosotossa tarkalleen on (velkoja, tuomion päivämäärä ja asianumero). Vastaa haasteeseen määräajassa ja ilmoita vastauksessa, että saatava on jo ratkaistu ja ulosottoperinnässä — yksilöi aiempi tuomio. Jos kyse onkin saman velkojan eri laskusta, käsittele se normaalina haasteena. Älä jätä vastaamatta siinä uskossa, että asia on jo hoidossa.

Mitä tarkoittaa takaisinsaanti? Sanalla on kaksi merkitystä. Velallista koskee yleensä takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon: jos sinua vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, et voi valittaa hovioikeuteen, mutta voit hakea takaisinsaantia samalta käräjäoikeudelta 30 päivän kuluessa siitä, kun sait tuomion todisteellisesti tiedoksi. Hakemuksessa on esitettävä perusteltu syy — ja jos se hyväksytään, asia tutkitaan normaalisti. Takaisinsaannilla on kumottu esimerkiksi laittomia pikavippikorkoja sisältäneitä tuomioita (ks. Ulosotto-oppaan kohta 5). Huomaa riita-asian oikeudenkäyntimaksu (useita satoja euroja — ajantasainen summa oikeus.fi:stä) ja kuluriski hävitessä. Toinen merkitys on takaisinsaanti konkurssipesään — velkojien keino peräyttää velallisen tekemiä omaisuusjärjestelyjä, ei velallisen hakema keino.

Mitä ulosmitataan — ja mitä ei

Ulosmitata voidaan omaisuus, jolla on varallisuusarvoa: palkka ja eläke suojaosuuden ylittävältä osalta, pankkitilin varat (suojaosuus jätetään), veronpalautukset, käteinen, auto, arvopaperit, asunto.

Ulosmittauksen ulkopuolelle jää erottamisetu: tavanomainen koti-irtaimisto (huonekalut, kodinkoneet, astiat, vaatteet), kohtuulliset henkilökohtaiset esineet, toimeentulosi hankkimiseen tarvittavat työvälineet kohtuulliseen arvoon asti, sairauden tai vamman apuvälineet sekä opiskelutarvikkeet. Myöskään tiettyyn tarkoitukseen myönnettyjä etuuksia — kuten toimeentulotukea, asumistukea ja lapsilisää — ei saa ulosmitata. Veronalaiset toimeentuloetuudet, kuten yleistuki tai eläke, ovat sen sijaan ulosmittauskelpoisia suojaosuuden ylittävältä osalta.

Voiko ulosmittausta estää? Laillista ulosmittausta ei voi estää, mutta siihen voi vaikuttaa: maksusuunnitelma (työnantaja ei saa tietää), helpotukset ja vapaakuukaudet sekä oikaisu tai valitus, jos päätös on virheellinen. Kaikki nämä on käyty läpi Ulosotto-oppaassa. Omaisuuden piilottaminen ei ole keino — se on riski (ks. kohta Mitä ei missään tapauksessa kannata tehdä).

Miten auton tai talon arvo määritellään ulosmittauksessa? Voiko ulosotto myydä liian halvalla? Ulosottomies arvioi omaisuuden arvon ja voi käyttää apuna asiantuntijaa, esimerkiksi kiinteistönvälittäjän arviota. Myynnissä sinua suojaa vähimmäishintasäännös: huutokaupassa korkeinta tarjousta ei saa hyväksyä, jos se alittaa selvästi omaisuuden käyvän hinnan paikkakunnalla. Voit myös pyytää lupaa niin sanottuun vapaaseen myyntiin eli myydä omaisuuden itse valvotusti — itse myyden hinta on usein huutokauppaa parempi. Jos katsot, että myyntihinta rikkoi vähimmäishintasuojaa, myynnistä voi valittaa käräjäoikeuteen kolmen viikon kuluessa.

Lapseni tilillä on rahaa ja minulla on tilin käyttöoikeus — voidaanko varat ulosmitata? Lapsen omat varat kuuluvat lapselle, eikä niitä ulosmitata vanhemman velasta — pelkkä käyttöoikeus ei tee varoista sinun. Mutta jos tallettelet omia rahojasi lapsen tilille ulosoton välttämiseksi, järjestely voidaan sivuuttaa keinotekoisena ja varat ulosmitata.

Entä puolisoiden yhteinen tili? Yhteisellä tilillä olevien varojen oletetaan kuuluvan omistajille yhtä suurin osuuksin, ellei muuta osoiteta — sinun osuutesi voidaan ulosmitata. Jos puolisosi osoittaa varat omikseen (esimerkiksi tiliotteilla, joista näkyy hänen palkkansa), hänen osuuteensa ei kosketa. Käytännön neuvo velallisen puolisolle: pidä omat rahat omalla tilillä — yhteinen tili tekee todistelusta hankalaa juuri silloin, kun sitä tarvitsisi.

Saanko nostaa rahaa käteisenä, ja pitääkö siitä ilmoittaa? Käteen jäävän osuuden saat käyttää vapaasti, myös nostaa käteisenä, eikä siitä tarvitse erikseen ilmoittaa. Eri asia on ulosottoselvitys: siinä sinulla on lakisääteinen velvollisuus kertoa totuudenmukaisesti kaikesta omaisuudestasi, myös käteisvaroista. Kysyttäessä ei saa valehdella (ks. seuraava kohta).

Mitä ei missään tapauksessa kannata tehdä

Entä jos siirrän omaisuuttani toisen nimiin ennen ulosottoa tai sen aikana? Älä. Seuraukset porrastuvat: 1) keinotekoinen järjestely sivuutetaan — jos omaisuus on muodollisesti toisen nimissä mutta tosiasiassa sinun käytössäsi, ulosottomies voi ulosmitata sen silti; 2) alihintaiset kaupat ja lahjat etenkin läheisille voidaan peräyttää; 3) jos olet olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia, tuomioistuin voi jatkaa ulosoton 15/20 vuoden määräaikaa kymmenellä vuodella — eli piilottelu voi pidentää ulosottoa vuosikymmenellä; 4) omaisuuden hävittäminen tai perusteeton luovuttaminen voi olla rikos (velallisen epärehellisyys). Ulosmitatun omaisuuden myynti on lisäksi suoraan kiellettyä.

Saako ulosottomiehelle valehdella omaisuudestaan? Ei. Väärien tietojen antaminen tai omaisuuden salaaminen ulosottomenettelyssä on velallisen petos (rikoslaki 39 luku): rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, ja törkeästä tekomuodosta vankeutta enemmänkin. Lisäksi salattu omaisuus ulosmitataan ja järjestelyt peräytetään. Jos talous on umpisolmussa, oikea reitti on velkaneuvonta ja velkajärjestely — ei piilottelu.

Ulosoton toiminta ja asiointi

Onko ulosottomiehellä velvollisuus auttaa minua ymmärtämään tilanteeni? Ulosottomies on puolueeton viranomainen — ei sinun eikä velkojan asiamies. Sinulla on oikeus saada tietoa omista asioistasi: velkojen määrät, perinnän vaihe ja käytettävissä olevat helpotukset, ja kysymyksiin on vastattava. Hän ei kuitenkaan laadi hakemuksia puolestasi eikä arvioi velkojen oikeellisuutta. Siihen on maksuton talous- ja velkaneuvonta, joka käy läpi koko tilanteesi — myös ulosoton ulkopuoliset velat.

Olen ulosotossa sekä velkojana että velallisena — miten toimitaan? Asiat ovat erillisiä eivätkä kuittaannu automaattisesti. Sinulle velkojana tilitettävät varat ovat sinun omaisuuttasi — ja ne voidaan ulosmitata omien velkojesi maksuksi, eli kertymä ohjautuu käytännössä omille velkojillesi. Kerro tilanteesta omalle ulosottomiehellesi, niin käsittely hoidetaan koordinoidusti.

Miten kertyneet varat jaetaan velkojien kesken? Voinko vaikuttaa, mitä velkaa lyhennetään ensin? Palkan ulosmittauksessa et voi valita: kertymä jaetaan velkojille laissa säädetyssä järjestyksessä, pääsääntöisesti saatavien suuruuden suhteessa, ja esimerkiksi lapsen elatusavulla on etuoikeus ennen muita. Sen sijaan vapaaehtoisen lisäsuorituksen voit kohdentaa tiettyyn velkaan ulosoton sähköisessä asioinnissa — hyödyllistä, jos haluat maksaa pois pienen velan kokonaan tai kalleimman koron velan. Muista taulukkomaksu (ks. ensimmäinen kohta).

Voinko vaihtaa ulosottomiestä? Et tyytymättömyyden perusteella — vastaava ulosottomies määräytyy viran puolesta. Kaksi reittiä on: esteellisyysväite (esimerkiksi läheinen suhde sinuun tai velkojaan taikka oma intressi asiassa; asian ratkaisee kihlakunnanvouti) ja epäasiallisessa kohtelussa yhteydenotto johtavaan kihlakunnanvoutiin, joka voi siirtää asian toiselle käsittelijälle — tästä tarkemmin Ulosotto-oppaan kohdassa 7.

Saavatko ulosottomiehet provisiopalkkaa perimistään veloista? Eivät enää — mutta kysymys ei ole tuulesta temmattu. Vuoteen 2021 asti kihlakunnanulosottomiesten palkasta noin kolmannes muodostui perimis- ja toimenpidepalkkioista, jotka kasvoivat henkilökohtaisen perimistuloksen mukaan, ja järjestelmää arvosteltiin laajasti. Palkkioista luovuttiin 1.5.2021, kun uusi palkkausjärjestelmä tuli voimaan: nykyisin ulosottoylitarkastajien palkka on kiinteä (tehtävän vaativuus, henkilökohtainen työsuoritus ja kokemus) eikä riipu siitä, paljonko velallisilta peritään. Vanhojen palkkioiden menetys korvattiin kiinteällä lisällä, joka ei sekään riipu perimistuloksesta. Palkkiot maksoi aikanaankin valtio — niitä ei koskaan lisätty velallisen velkaan; velalliselta perittävä taulukkomaksu on eri asia ja menee valtiolle. (Lähde: ulosottoylitarkastajien tarkentava virkaehtosopimus 24.5.2021.)

Minulla ei ole tuloja eikä omaisuutta — jääkö asia sillensä? Ulosottomies toteaa varattomuusesteen ja palauttaa asian velkojalle. Ulosotto päättyy toistaiseksi, mutta: varattomuuseste tuo maksuhäiriömerkinnän, velkoja voi lähettää velan uudelleen perittäväksi tai merkityttää sen passiivisaatavaksi (jolloin esimerkiksi veronpalautus ulosmitataan automaattisesti kahden vuoden ajan), ja korko juoksee. Velka lakkaa vasta lopullisen vanhentumisen myötä. Pysyvästi heikossa tilanteessa selvitä velkajärjestely velkaneuvonnan kanssa — tulottomuus ei automaattisesti estä sitä.

Jos muutan ulkomaille, seuraako ulosotto perässä? Muutto ei poista velkaa. Suomessa oleva omaisuutesi ja Suomesta maksettava tulo (esimerkiksi työeläke) ulosmitataan normaalisti asuinmaasta riippumatta. Ulkomailla olevaan tuloon Suomen ulosotto ei suoraan ulotu, mutta velkoja voi hakea täytäntöönpanoa asuinmaassasi: Pohjoismaiden välillä oman sopimuksen ja EU:ssa asetuksen nojalla suomalainen tuomio kelpaa täytäntöönpanoon. Elatusavuilla ja veroveloilla on omat tehokkaat kansainväliset perintäkanavansa. Velan lopullinen vanhentuminen kuluu Suomen lain mukaan asuinpaikasta riippumatta.

Velkajärjestely, akordi ja armahdus

Voiko ulosotto auttaa tai estää pääsemästä velkajärjestelyyn? Ei kumpaakaan. Velkajärjestelystä päättää käräjäoikeus, ei ulosotto — ja ulosotossa oleminen ei ole este, vaan pitkään jatkunut ulosotto on tavallinen tausta hakemuksille. Esteperusteet (esimerkiksi ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen) arvioidaan laissa säädetysti, ja este voidaan ohittaa painavista syistä. Kun maksuohjelma vahvistetaan, ulosmittaus järjestelyn piiriin kuuluvista veloista lakkaa. Hakemuksen laatii kanssasi maksutta talous- ja velkaneuvonta — aloita sieltä. Perusasiat velkajärjestelystä ovat Ulosotto-oppaan kohdassa 6.

Mikä on akordi? Voiko ulosoton kanssa tehdä akordin? Akordi on vapaaehtoinen sopimus velkojan kanssa: velkoja antaa osan velasta anteeksi, tyypillisesti kertasuoritusta vastaan. Velkojalle se voi olla järkevää, jos vaihtoehtona on vuosien epävarma ulosottoperintä. Ulosoton kanssa akordia ei tehdä, koska ulosotto ei omista velkaa — se vain panee täytäntöön velkojan saatavaa. Neuvottele suoraan velkojan tai perintäyhtiön kanssa, kirjallisesti ja realistisella summalla; velkaneuvonta auttaa. Jos akordi syntyy, velkoja peruuttaa ulosottohakemuksensa sovitulta osin. Huomaa, että velkojalle ulosoton aikana maksetusta suorituksesta menee taulukkomaksu.

Voiko velkoja, ulosotto tai presidentti armahtaa veloista? Velkoja voi — velka on hänen omaisuuttaan (ks. akordi). Ulosotto ei voi: se ei päätä velan olemassaolosta; ainoa poikkeus ovat valtion omat ulosottomaksut, jotka voidaan kohtuussyistä jättää perimättä. Presidentti ei armahda veloista — armahdusoikeus koskee rikosoikeudellisia rangaistuksia, ei yksityisoikeudellisia velkoja. Lain oma "armahdus" on velan lopullinen vanhentuminen 15/20 vuoden määräajan umpeuduttua.

Velkaani peritään ulosotossa — voinko silti maksaa suoraan alkuperäiselle velkojalle? Voit, ja maksu on pätevä, mutta: 1) taulukkomaksu peritään silti — laki säätää sen nimenomaisesti, ja 2) jos velkojan ilmoitus ulosottoon viipyy, ulosmittaus jatkuu ja joudut selvittelemään päällekkäisyyksiä. Selkein tapa on maksaa ulosoton kautta. Jos maksat suoraan velkojalle, säilytä kuitti ja ilmoita maksusta itse myös ulosottomiehelle.

Häätö

Miten häätö tapahtuu? Vaiheittain, ei yllättäen: 1) vuokranantaja hakee käräjäoikeudelta häätötuomion ja vie sen ulosottoon; 2) ulosottomies lähettää muuttokehotuksen, jossa on muuttopäivä — aikaisintaan viikon ja pääsääntöisesti viimeistään kahden viikon päässä tiedoksisaannista; 3) jos et muuta määräpäivään mennessä, häätö toimitetaan: asukkaat ja omaisuus poistetaan tiloista. Muu kuin vähäarvoinen omaisuus otetaan talteen, ja pöytäkirjasta näet, mistä ja mihin asti sen voi noutaa. Häädettävältä peritään täytäntöönpanomaksu (asuinhuoneiston häädössä 110 €; puolet, jos muutat pois ennen häädön toimittamista).

Voidaanko häätöä lykätä? Muuttopäivää voidaan lykätä, jos siitä ei aiheudu hakijalle tuntuvaa haittaa — häätö on kuitenkin pääsääntöisesti toimitettava kahden kuukauden kuluessa vireilletulosta, ja hakijan suostumuksella lykkäys voi olla enintään kuusi kuukautta. Lykkäyksen ehdoksi voidaan asettaa lykkäysajan vuokran maksaminen.

Voidaanko lapsiperheitä häätää? Voidaan, mutta laissa on suojamekanismi: jos tiloissa asuu lapsia, joiden asumisen järjestyminen on epäselvää, tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, ulosottomiehen on ilmoitettava asiasta asunto- ja sosiaaliviranomaisille mahdollisimman pian — ja näille on varattava tilaisuus järjestää asuminen tai selvittää palvelujen tarve ennen täytäntöönpanoa.

Voidaanko häätö toimeenpanna talvella? Kyllä — laissa ei ole talvihäätökieltoa. Vuodenaika voi käytännössä painaa lykkäysharkinnassa, mutta siihen ei kannata luottaa.

Jaksaminen — kun velat painavat liikaa

Onko uupumus tai itsetuhoisuus peruste vapaakuukausiin? Terveydentila voi olla peruste helpotuksiin: ulosottomies voi rajoittaa ulosmittauksen määrää tai myöntää vapaakuukausia, jos maksukykysi on olennaisesti heikentynyt esimerkiksi sairauden vuoksi. Uupumus ja mielenterveyden kuormitus rinnastuvat sairauteen — lääkärin tai hoitavan tahon lausunto tukee hakemusta. Kerro tilanteestasi ulosottomiehelle; hän ei tiedä sitä, ellet kerro.

Talousasioihin saat maksutonta apua talous- ja velkaneuvonnasta ja Velkalinjalta (yhteystiedot Ulosotto-oppaassa). Velkaneuvoja käy tilanteesi läpi ja selvittää, olisiko esimerkiksi velkajärjestely mahdollinen. Kukaan ei ole velkojensa kanssa umpikujassa lopullisesti — velatkin vanhenevat aikanaan.

Tietosuoja ja rekisteritiedot

Kauanko ulosotto säilyttää tietoja minusta ulosoton päätyttyä? Kaksi rekisteriä menee usein sekaisin. Ulosottorekisterissä (Ulosottolaitos) tiedot säilyvät laissa säädetyn ajan asian päättymisen jälkeenkin, mutta ulkopuolisille annettavassa ulosottorekisterin todistuksessa näkyvät vain kahden edellisen vuoden ulosottoasiat (viranomaisille neljän vuoden). Luottotietorekistereissä (Asiakastieto, Dun & Bradstreet) maksuhäiriömerkinnän poisto vaatii omaa aktiivisuutta — tarkka ohje on Ulosotto-oppaan kohdassa 4.

Voinko pyytää tietojeni poistamista kokonaan, kun ulosotto on päättynyt? Et — Ulosottolaitoksen tietojenkäsittely perustuu lakisääteiseen tehtävään, jolloin tietosuoja-asetuksen "oikeus tulla unohdetuksi" ei sovellu. Sen sijaan sinulla on oikeus tarkastaa omat tietosi ja vaatia virheellisen tiedon oikaisua, ja rekisterin tiedot poistuvat aikanaan lain mukaisesti.

Mihin ulosottoa koskeva GDPR-pyyntö tehdään? Rekisterinpitäjä on Ulosottolaitos: tarkastus- ja oikaisupyynnön voi tehdä ulosoton sähköisessä asioinnissa tai kirjallisesti Ulosottolaitokselle — ohjeet ovat sivulla ulosottolaitos.fi → Tietoa meistä → Tietosuoja. Jos asia ei korjaannu, voit tehdä ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle (tietosuoja.fi). Luottotietoyhtiöiden rekisterit ovat eri rekisterinpitäjien vastuulla — niitä koskevat pyynnöt tehdään suoraan Asiakastiedolle ja Dun & Bradstreetille.